perjantai 8. huhtikuuta 2011

Kuvioraapan käyttö

Ja seuraavaksi hieman kuvaähkyä kakuista joiden reunat olen koristellut tavallista- tai kuvioraappaa käyttäen. Olen koukussa raappoihin.








Mie muistelin et olisin tän tänne blogiin joskus aikasemmin laittanu mut en sit vissiin ko en löydä sitä mistään... :-o
Joten tässä kertauksena raapan käyttö kuvin, toivottavasti näistä on apua! :)

Kakun teossa apuna kakkuhyrrä, paletti ja kuvioraappa.

Kuvioraapalla koristeltavan kakun reunat olisi hyvä olla melko tasaiset jo täyttämisen jälkeen.

Ensin kakun reunoihin tehdään ns. murureuna kermavaahdosta, eli levitetään paletilla kermavaahtoa vähäsen kauttaaltaan kakun reunoille.

Valmis murureuna Tämä ohut kermavaahtokerros estää kakun murusia lähtemästä kävelemään eism. pursotettaessa reunoille lisää kermaa.

Huomioithan että olen tarkoituksella jättänyt kakun päällisen ilman kermaa (pinnalla vain sipaisu voikreemiä), koska kakkua tulee koristamaan marsipaanille maalattu kuva. Jos haluat tehdä koko kakun kerman peittoon, levitä tässä vaiheessa myös kakun päälle reilu kerros kermavaahtoa.

Seuraavaksi levitä kakun reunoille lisää kermaa, tällä kertaa reilu kerros. Mahdollisimman tasaisesti joka puolelta, kuitenkin niin että kerma nousee hieman reunojen yli kakun päälle.

Kas näin.

Tämän kakun kanssa käytän tällaista kuvioraappaa, raapan isompaa sahalaitareunaa. Markkinoilla on myös monenlaisia muita raappoja joiden kaikkien kanssa työskennellään samoin.

Pidä raappaa kakun reunassa kiinni ja pyöritä kakkua vastapäivään. Jos olet vasenkätinen, tee päinvastoin ja pyöritä myötäpäivään.

Eli raapan isompi sahalaita on kakkua vasten, toki voi käyttää myös pienempää puolta mutta isommalla saa yleensä helpommin tasaisemman jäljen kun käyttää kermavaahtoa.

Kun raapan taakse alkaa kertyä kermaa, irrota raappa kakusta ja pyyhkäise kermat kipon reunaan. Jatka työskentelyä kunnes reuna on saanut kivat raidat.

Reunat raidoitettu, päällinen siloittamatta.

Siloita lopuksi kakun päällinen vetämällä paletilla kakun ulkoreunoista keskiosaa kohden.

Päällisen ylimenevät kermat siloitettu.

Ja reunoilla kivat raidat. :)

torstai 17. maaliskuuta 2011

My little pony -kakku


Tämäkin kakku on jo muutaman viikon takaa, näin flunssaisena on hyvä möllötellä koneella vanhoja kuvia päivittämässä... mröh!
Entinen työkaveri välitti pienen tyttärensä toiveen: My little pony -aiheinen kakku ja ponin pitää olla tummempi kuin vaaleanpunainen mutta ei punainen! Siitäpä sitten tuumasta toimeen. :)
Kakku on gluteeniton 4 munan kokoinen. Välissä itse keitettyä omenahilloa ja diplomaattikreemiä. Päällä vispikermapursotukset, värjätty punaisella pastavärillä kaksiväriseksi.

Mie oon tykästyny jostain syystä näihin koristeraappoihin. Siistiä jälkeä saa nopeasti eikä tarvitse kermaa hurjaa kerrosta kuten reunapursotusten kanssa helposti tulee.

Kakun päällä oleva poni sokerimassalaatalle maalattu, pienet sydämet tehty siirtokuva-arkin avulla.




Perhoskakku 5-vuotiaalle


Tämä kaakku on jo muutaman viikon takaa, joten hieman myöhässä blogiin siis.
Sain entiseltä työkaverilta pyynnön joka oli perhoskakku tytölle tarhaan viemisiksi. Ensin mietin olisinko tehnyt kakun perhosen muotoiseksi, mutta päädyin kuitenkin maalaamaan fantasiaperhosen sokerimassalevylle. Kakun reunassa pieni suklaaperhonen. Pursotukset vispikermaa, välissä muistaakseni (?!) mansikkahilloa ja kermavaahtoa.

Perhonen maalattu tomuväreillä ja ääriviivat mustalla elintarviketussilla. Kakun reunassa koristeraapalla tehty kermareunus.




maanantai 14. maaliskuuta 2011

Muodikas Morris

Siis miulla on oikeesti maailman ihanin ja tyylikkäin lenkkikaveri. <3 Ja niille jotka eivät taustoja tiedä: Morriksella on silmäsairaus joka voi hoitamattomana jopa sokeuttaa, ja tietysti UV-säteet nopeuttavat taudin etenemistä. Joten on täysin perusteltua käyttää aurinkolaseja kirkkaalla säällä, käyttäsit varmaan itsekin?
Vielä on kieltämättä hieman opettelemista, Morris ei vielä täysin ymmärrä aurinkolasien olevan silmille hyväksi. Ajan kanssa. :)

keskiviikko 2. maaliskuuta 2011

Ruusut pursottaen


Ruusuja voi tehdä paitsi muotoiltavista massoista, myös pursottamalla. Pursotetuissa ruusuissa on se etu, että näitä syö mielellään myös monet jotka eivät marsipaanista niin välitä.

Tässä oma tapani tehdä ruusuja. Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Tai jotain. Toivottavasti näistä saa jotain selvä ja apuja. :)
Käytän kuvan ruusuissa marenkivoikreemiä. Ruusuihin saa enemmän näköä tekemällä niistä kaksivärisiä. Myös jämäkällä kermavaahdolla homma onnistuu hyvin, tosin silloin kannattaa käyttää isoa ruusutyllaa. Näissä käytän pientä, kaarevaa ruusutyllaa.

Jos mielii kaksivärisiä ruusuja, värjää pieni osa kreemistä esim. oranssiksi. Spritsaa värillinen kreemi pursotuspussiin siten että väri tulee tyllan terävää päätä kohti.

Täytä pussi värjäämättömällä kreemillä varoen värjättyä kreeminauhaa.

Kas näin.

Käytän ruusuissa apuna kukkanaulaa. Homma onnistuu varsin hyvin myös hammastikun ja leivinpaperipalan avulla (tökkää tällöin leivinpaperi tikusta läpi ja tee tikun päähän pisaranmuotoinen pallukka marsipaania ja tee ruusu pisaran ympärille).
Pläjäytä pieni kökö kreemiä kukkanaulaan ja sen päälle leivinpaperipala (kreemi pitää paperin paikoillaan naulassa).

Aloita pursottaminen sisimmistä lehdistä niin jotta tyllan terävä pää on ylös ja sisäänpäin. Pursota ensin pieni "keko" kukan keskelle.

Kieritä kukkanaulaa kädessäsi samalla kun pursotat lehtiä sisimmän keon ympärille.

Tylla on edelleen terävä kärki ylös- ja sisäänpäin.

Kun olet saanut pari nupuinta lehteä pursotettua, rupea pursottamaan lehtiä alhaalta ylös. Nosta tyllaa reilusti ilmaan joka lehden keskivaiheilla ja palaa takaisin alas.

Nyt käännä tylla niinpäin että terävä reuna on edelleen ylös, mutta kaarre ulospäin. Pursota jälleen alhaalta ylös.

Ja ylhäältä alas.

Pursota välillä pitkiä lehtiä jotta ruususta tulee isompi.

Pari viimoista lehteä kannattaa pursottaa ruusun alareunaan ylös nostamatta, jotta kukasta tulee kaunis.

Ruusut kannattaa laittaa muutamaksi minuutiksi kovettumaan jääkaappiin ennen kakkuun siirtoa. Kermasta tehdyt ruusut voi tyrkätä pakkaseen ja laittaa kohmeisina kakun päälle.

Lopuksi asetelman voi viimeistellä lehdillä, tässä käytän pientä lehtityllaa ja vihreäksi värjättyä marenkivoikreemiä.

p.s. kiitos hovikuvaajalleni <3

Omenasydäminen avokadoyllätys



Tämän kakun tein Leivontafoorumin helmikuun haasteeseen jonka aiheena oli sydän.
Jotkut bloggailijat tunnistaa kädenjäljestä tai tavasta kuvata leipomus tai laittaa se esille. Itse käytän normaalisti aina kakkupahvia kakun alla enkä ikinä kokoa suoraan lautaselle. Kuvasin myöskin kakun keittiötasolla ruokapöydän sijaan. Yritin muutenkin hieman poiketa totutuista tavoistani ja olla "erilainen", tämä oli ihan hauskaa.


Täytteeksi kokeilin uteliaisuuttani avokadoa. Se sopikin siihen kivasti ja banaani toi vielä makeutta täytteeseen. Mutta myös ilman banaania olisi ollut herkullista. Rohkaisen kaikkia kokeilemaan! :) 
Itseasiassa ko. täyte ilman banaania maistuu erehdyttävästi kiiville! O_o


Pohja:
2 isoa munaa
80g sokeria
80g vehnäjauhoja

Vatkaa munat ja sokeri kuohkeasi vaahdoksi. Lisää vehnäjauhot siivilöiden varovasti sekoitellen joukkoon. Kaada voideltuun kahden munan vuokaan ja paista 180 asteessa n. 25 minuuttia tai kunnes pohja on kypsä. Jäähdytä.

Täyte:
1 kypsän avokadon sisus
puolikas kypsä banaani
2 rkl sitruunamehua
1 rkl sokeria

Halkaise avokado ja poista siemen ja kuoret. Kuori banaani. Muussaa banaanin puolikas ja avokado haarukalla mössöksi. Lisää sokeri ja sitruunamehu. Näitä voi lisätä maun mukaan.

Leikkaa kakkupohja kolmeen osaan. Käytä kostutukseen esim. laimeaa mehua tai vaikka maitoa jos kakku tulee heti syöntiin. Koko täyte menee kakun kahteen väliin.

Kakun päällä itse keitetystä omenahillosta (resepti hillo-marmeladisokeripurkin kyljestä) sydän, kakun reinoilla ja päällä kermavaahtoa, ruusut ja lehdet marenkivoikreemiä.

Kitaran uusiokäyttö

Aikaisemmin tekemäni kitarakoriste pääsi uusiokäyttöön myös seuraavaan syntymäpäiväkakkuun. Tämä kakku meni sukulaisten syötäväksi joista yksi noudattaa gluteenitonta ruokavaliota joten pohja tehty gluteenittomana sydämenmuotoiseen reunavuokaan. Täytteenä samaa kuin aikaisemmassa kitarakakussa, lakritsimoussea turkinpippurirouheella.

Kakku on tarkoituksella "sähäkkä" spritsattuine suklaakoristeineen.



keskiviikko 23. helmikuuta 2011

Kitara-aiheinen kakku kolmikymppiselle

Onpas virkistävää palata taas rakkaan harrastuksen ja blogin pariin! :) 

Huomasittehan että uudistin myös hieman blogia? Laitoin välilehdille sisällysluettelon, vaihekuvitetut ohjeet ja myös pienen esittelyn itsestäni. Blogilistan päädyin poistamaan kokonaan sillä se hidasti etusivun latautumista jonkin verran ja kaikki blogit löytyvät todella kätevästi jo muutenkin eri puolilta nettiä. Jos joku otti tästä onkeensa, saa kertoa miulle kuinka blogilistan saa laitettua normipostauksena niin jotta se päivittyy syötteiden avulla automaagisesti. :)
Lisäksi Ahonlaita löytyy nyt myös facebookista.

Tämän kakun tein miesystäväni 30-vuotis pippaloihin. Hän on harrastanut pienestä asti kitaransoittoa joten ei ollut vaikea miettiä mikä tulisi kakun aiheeksi. 
Kitara on mustaa sokerimassaa, pinnassa sipaisu helmiäistomua. Kitara on niin tarkka kopio alkuperäisestä kuin mitä osasin näin pienenä tehdä, kitara on n. 15cm korkea. Kielet valkosuklaata.

Kakku on noin viiden munan kokoinen, paistettu neliönmallisella rengasvuoalla. Pinnalla valkoinen sokerimassa jonka alla marenkivoikreemiä kosteussulkuna. Täytteenä toiveesta melko tymäkäksi turkinpippurilla maustettu lakritsimousse.

Sokerimassassa oleva kuviorimpsu on erään meille tärkeän biisin ensimmäiset riffit tabulatuureina (sanoinkohan nyt oikein? :D  )





Kitara tuli vielä uusiokäyttöön toiseen kakkuun. Siitä lisää seuraavassa postauksessa.